Uusiutuva lentopolttoaine (SAF) on noussut keskeiseksi teknologiseksi ratkaisuksi päästöjen vähentämisessä, erityisesti kaukolennoilla.
SAF on vaihtoehto perinteisille lentopolttoaineille, joka voi vähentää alan riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Vaikka SAF tuottaa lentämisen aikana saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin fossiilinen polttoaine, sen koko elinkaaren aikaiset hiilipäästöt ovat vähintään 65% pienemmät, koska se valmistetaan ei-fossiilisista raaka-aineista. Koska saatavuus on rajallista, sen kokonaisvaikutus koko alan hiilijalanjälkeen on toistaiseksi pieni, mutta käyttö on askel oikeaan suuntaan.
Tulevina vuosina uusiutuvan lentopolttoaineen osuus kasvaa sekä sääntelyn että vapaaehtoisten toimiemme kautta. Vuodesta 2025 alkaen EU on edellyttänyt, että polttoainetoimittajat sekoittavat keskimäärin 2 % SAF:ia niiden Unionin lentoasemien polttoainejärjestelmään, jotka kuuluvat ReFuelEU Aviation -asetuksen soveltamisalaan. Näiden pakollisten SAF-määrien lisäksi meidän on lisättävä vapaaehtoisia SAF-volyymeja ilmastotavoitteidemme saavuttamiseksi.
EU myöntää uusiutuvan lentopolttoaineen päästöoikeuksia kaupallisille lentoyhtiöille, jotka käyttävät SAF:ia EU ETS:n piiriin kuuluvilla reiteillä. Tämä mekanismi tukee lentoyhtiöiden siirtymää kohti kestävämpää lentoliikennettä ja tasoittaa kustannuseroa perinteisen kerosiinin ja SAF:n välillä. Päästöoikeudet tarjoavat taloudellista helpotusta kompensoimalla osan lisäkustannuksista, jotka liittyvät SAF:n käyttöön perinteisen lentopolttoaineen sijasta, ja tukevat siten lentoyhtiön jatkuvaa sitoutumista kestävään lentoliikenteeseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
Hiilineutraalin lentämisen saavuttamiseksi vaadittavia toimenpiteitä on kirjattu useisiin julkaistuihin toteutussuunnitelmiin samankaltaisin tuloksin: IATA:n "Waypoint 2050", A4E:n "Destination 2050" sekä Maailman talousfoorumin "SAF as a Pathway to net-zero Aviation". Vaikka tarvitaan monenlaisia toimia, tärkein huomioitava seikka 2020-luvulla ovat uusiutuvat lentopolttoaineet.